eka

Makaan sohvalla. Oon ollut tässä siitä asti, kun raahauduin aamulla jatkoilta kotiin. Todennäkösesti en aio liikauttaakaan itteäni mihinkään suuntaan koko loppuiltana. Mulle ei taaskaan varsinaisesti tullut darraa, mutta sellanen etova olo on suussa niin kuin aina.

Tutustuin eilen kivaan poikaan. Tiesin koko ajan, että se on mua vanhempi, ja se ihan yhtä varmasti ties, että mä oon nuorempi. Ikä tulikin sit puheeks ja keskustelu meni jotakuinkin näin:

poika: "Kyl mä tiedän, että sä oot mua nuorempi, mutta ikähän on vaan numero."
minä: "Niinpä. Ja onhan mulla paljon vanhempia kavereitakin."
poika: "Kerran yhen tytön kanssa jutusta ei tullut yhtään mitään ikäeron takia."
minä: "Paljon teillä oli ikäeroa?"
poika: "No se tyttö oli mua 11 vuotta nuorempi eli 91 syntynyt." (CHECK!)
minä: "mmmm"
poika: "Ja se asu vielä sen vanhemmilla." (CHECK!)
minä: "mmmm"
poika: "Ja kaiken lisäks se ei ollut koskaan ennen seurustellut." (CHECK!)

Keskustelun jälkeen hylkäsin kaikki maholliset ajatukset siitä, että meidän välille edes voisi tulla mitään pientä juttua ja menin nukkumaan. Aamulla me käveltiin samaa matkaa pois jatkoilta (mulla oli jotenki niin heikko olo, etten melkein kyennyt puhumaan), ja äsken se oli lisännyt mut facebookiin. Romanttissa suorastaan.

Tosiaan mun piti aloittaa blogi siveellisellä "annan istestäni mahdollisimman hyvän kuvan" -esittelyllä, mutta jotenkin päädyin kertomaan jostain ihan muusta. Todennäköisesti kovinkaan tasokkaita juttuja ei oo tässä blogissa siis tarjolla. Hermis kiittää ja kuittaa.